keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Hui hai!

Kun sadetta oli tullut toista viikkoa, 
kävi mielessä, 
jotta lontsarit olisi ihan 
käytännölliset jalkineet.

Löysin Hait.
Rakastuin.
Ja nyt toivonkin, 
että sataisi vettä.
Ovat niin loistavat jalkaan.
Mutta en siltikään aio 
olla se kylähullu, 
joka painaltaa lontsarit 
jalassa kelissä kuin kelissä.




perjantai 6. kesäkuuta 2014

Puutarhan loistoa

Kesäkukka-kuvajaiset.
Parvekkeelle jossa "puutarhamme" 
muun muassa sijaitsee, 
(puutarhaa löytyy myös muualta 
koko asunnosta, 
ainakin jos rakkaalta 
Aviomieheltä kysytään. 
Tosin vastaus taitaisi olla 
enemmänkin viidakkoon viittaava...), 
niin siis, 
ostin altakasteltavan 
parvekelaatikon.

Lootassa majaileekin jo 
Verenpisarat kaksin kappalein 
ja muratti.




Pöydällä ja lattialla 
vaihtelevasti seikkaileevat 
galleria-daalia, 
minitomaatti, 
paprikan taimi 
ja amppelimansikka.





Ja kukas se sieltä taas kurkistelee??

Yleensä saan pidettyä viherkasvit
 hengissä luovasta 
hoitotavastani huolimatta,
mutta kukkivat eivät 
nää vanhoja päiviään.

Paitsi tietenkin säännön 
vahvistava poikkeus, 
marketista ostettu pelakuu.
Pelakuuta olen jakanut 
jo neljäksi yksiköksi 
ja kaikki ne hullut vaan kukkii.

Mitä lienen tehnyt "väärin" 
kun tämmöistä tapahtuu?

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Uhri numero II

Pitkään palvelleena, 
satoja silmukoita virkanneena
 hän heitti henkensä 2.6.2014.

Tapaturmainen virkkuu-onnettomuus 
katkaisi hänen selkänsä.
Tapahtuman silminnäkijä/ syyllinen kertoi 
murheellisena onnettomuuspaikalta, 
että kaikki tapahtui yllättäen, 
ilman ennakkovaroituksia.
Naks ja syyllisen kädessä olikin ruumis.

Tietojemme mukaan Neiti Marplea 
on konsultoitu onnettomuuteen 
johtaneista tapahtumista.
Neiti Marplen mukaan tämä 
oli vain onneton tapaturma, 
syyllistä ei tulla 
rankaisemaan muutoin, 
kuin hänen tulee opetella 
virkkaamaan erilaisella koukulla.

Syyllis-silminnäkijä kertoo 
rangaistuksen olleen kova. 
"Toinen koukku ei voi koskaan 
tulla korvaamaan menetettyä."

Levätköön hän rauhassa.


Tässä esittelemmekin potentiaalisen 
uhrin numero III.

Käsinvuoltu koukku.
Tosin vuolija ei ole varmaan 
testannut tuotettaan, 
sillä koukku on liian koukku, 
eikä silmukat luista.

Vanhassa vara parempi, 
siirryinkin virkkaamaan 
Mummolta perityllä 
metallisella koukulla ja 
taas luistaa.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kotoa

Kotikuvauksia.
Ostin Tallinnasta espressopapuja.
Joten tuli nyt sitten hankittua 
kauan kuolaamani mutteripannu.
Teesihvilää en vain voinut ohittaa.
Toveri roikkuu siis kupin 
reunoilla käsistään.



Tipunkeltaista.
Hyllyt olivat aiemmin 
sininen ja valkea.



Vallankumousta suunnitellessa...

Ja ne vallankumouksen aineet...

 
 Kerrostalon asukkaat lähikuvassa alempana.




Sukat jotka kulkevat 
Neuleillassa 
mukana aina kun sinne 
töiltäni pääsen.

Villatakin taskut. 
Ensi talvea odotellessa...

Kirppislöytö.
En voinut kävellä ohi. 
Se tahtoi asumaan meille.



keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Muistikortin tyhjentäjäiset osa I / Pyöräretki

 Kävimme tässä taannoin pyöräilemässä 
kevään ensimmäistä kertaa. 
Tämmöisiä kuvia tarttui kameraan.
  













 




Hyvää kevättä!

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Tältä näyttää minun Tallinna

 Tällä kertaa tuli kuvattua 
vain 10 erilaista ovea, 
muutama hassu kuva 
takorautaisista asioista 
ja pari vanhoista 
taloista/muureista/muista rakennelmista.
Mikä minuun on mennyt?
 




































Aterioimassa Platz-nimisessä ravintolassa.
Aivan mahtavaa ruokaa.










Sitten olikin vuorossa intialainen ravintola.
Makoisat oli eväät täälläkin.