Ne tuulet...

Muutoksen haluni on varsinkin näin syksyisin valtaisa. Leikkasin hiuksenikin uuteen uskoon, joten blogi koki saman kohtalon, muutoksen. Pysyy mieli virkeänä. Muutoshiiri.

Tässä teille yksi muutos, jonka kyllä toteutin jo aiemmin.

Tässä on aines, jolla muutos toteutettiin. 

Zen petsivaha, sävynä Samurai.

Toinen lipasto odottaa tyttöjen remppaviikonloppua (joka on ihan kohta) ja samaa kohtaloa. Tyttöjen rempassa laitetaan rintamamiestalon sisärappuset uuteen kuosiin ja se lipasto samaan syssyyn. 

Ostin itselleni valmistujaislahjaksi pienen hiomakoneen, jonka kera pääsen nyt tositoimiin!

Oikein sormia jo kutkuttaa.

Metsäretki ja neulomuksia

Kävimme Ystäväiseni kanssa terapiakävelyllä läheisellä ulkoilupolulla ja kuvattavaahan löytyi aivan mahdottomasti! Mitkä värit meitä ympäröikään. 

Haaveilin aiemmin tälläisestä "rullasta" sohvapöydäksi, 

mutta ei mistään näitä yksilöitä tullut vastaan.

 Sieni pieni

 Ja toinen

Vesi on niin korkealla, että rantaviivakin 

on siirtynyt noin 6 metriä ylemmäs aiemmasta vuodesta.

 Sammaloitunut kivi.

Sammaloitunut kannonnokka. Ihanaa vihreätä!

 

Ja paras kuva koko reissulta: Sydänkanto

Kääpiäkin löytyi 

 Ja sieniä.

Luultavasti ohdake, hieno muoto.

Loppuilta kuluikin sitten näiden parissa. Katsellen Uutta Sherlockia, nauttien Nigellan sitruuna-maissikakusta ja neuloen kännykkäpussia. Voiko sitä enää muuta kaivatakkaan?

Tässä on uusin kirppislöytö, nyt kiinnostaa ruskea, keltainen, vihreä ja harmaa lasi, sen eri muodoissa. Pitääkin kuvata koko kokoelma jonain sateisena päivänä.

Lidlistä löytyi mummokarkkeja. Mie oon ihan mummo. 

Tästä tulee oranssin ja turkoosin kumppaninsa kanssa iloisen mielen villasukat itselleni, kuhan saan muutaman muun työn ensin tehtyä. Oikein sormia jo syyhyttää nämä värit!

  Harmaa Isoveli menee torkkupeittoon, 

joka syö tuhottomasti lankaa. Nyt on menossa jo 3 vyyhti.

Aloin juuri neulomaan Miehekkeelle tumppuja. Kännykkäpussukkakin tuli valmiiksi. Kuvia tulee myöhemmin.

Nyt takaisin, arvaatte varmaan minkä pariin...kutimien tietysti!

Voikaa hyvin!

Muutosta ilmassa

Blogissa puhalsivat muutoksen tuulet. Elegia's backrouns gardenista löytyy ihania blogitaustoja, joista siis omanikin löysin.

Tässäpä muutamia kuvia parvekkeelta, 

jossa tuli kuvailtua männä päivänä. 

Lyhty on kirpparilöytö, niin on muuten jakkarakin.

Isukin tekemä puulaatikko ja hullaantunut "miniorvokki".

Pöytä on vanhanmallin klaffipöytä ja upea kirppislöytö.

Isukin tekemä iki-ihana mörkö. Malliesimerkkinä toimi Muumien mörkö ja yhdennäköisyys on huomattava!

Tässäpä tunnelmia tällä kertaa. Toivoisin vieläkin kommentteja.

Hyvää vointia!

Syksy

Syksy on täällä, mielen päällä!

Minä tykkään. 

Poltan kynttilöitä ja haaveilen kollaavani sisustusvalot vintiltä. 

Neulon isoa, paksua ja villaista torkkupeittoa, juon kuumaa piparminttuteetä ja nautin olostani!

Ostin meille kotiin syyskukkia,

 ne huutelivat kovasti kaupassa nimeäni, joten pääsivät mukaan. 

Ja Äityliiniltä saatu maitotonkkakin pääsi heti toimintaan mukaan. 

Maitotonkan kansi on kiinni isoisoäitini Hildan narunykerrelmällä. Hänellä oli tapana merkata tavaroitaan vanhainkodissa nykerrelmillä. Kuinka ihana tapa! Minulle periytyneistä emalisesta mittakannusta, vanhan lipaston avaimesta ja maitontonkasta olen nykerrelmän löytänyt.

Kaitaliina on löytö marketista. 

 Uusin löytöni kirjakaupan tarjonnasta ja vielä ale-hintaan. Nyt ei tarvitse ehkä niin paljoa soitella neulojanhätäpuhelimeen. Tosin jos vanhat merkit ja ohjeiden lukutaitoni ovat säilyneet samana, ei hätäpuheluistakaan luovuta.

Syksyn väri. Turkoosi. Maailma on täynnä värejä ja minun silmäni löytävät aina turkoosin. Ja keltaisen.

 Syysiltojen iloja.

 Ihmeellistä kyllä, taloudestamme löytyy kaksi tyhjää laatikkoa. Vielä. Ainakin tällä hetkellä. Kortin tekijä on Nicoletta Beccoli. Kortti sykähdytti minua kovin.

Fimo-massaa ostin Kätevästä kädestä. Aion tehdä näistä ainakin nappeja ja rintanappien koristeita.

Rintanappien taustoja, myöskin Kätevästä kädestä. 

Nämä ihanuudet ovat myöskin tulossa rintanappeihin.

Maailman ihanin lankakauppa Kerä

Kävin Tampereella Maailman ihanin lankakauppa Kerässä. 

Matkaan tarttui Debbie Blissin Rialto Dk merinovillalankaa ja Alpakan villalankaa. 

Merino on kuvan harmaa ja Alpaka kuvan sininen kerä. Kauppa oli ihana (kuten nimestäkin voi jo päätellä) ja myyjät mukavia.

Langoista on tulossa kaulaliina, joka ei kutita eikä tee punaista laikkua kaulaan. Merinovilla luultavasti sopisi tiskiluutun tarpeiksikin.

Mummin peruja olevista langoista teen torkkupeiton. Tosin aidon villalangan ollessa kyseessä, ompelen taustapuolelle jonkun halvan fleecehuovan palasen. 

Puikot on 10 ja lankana on Hämeen langat Venla. Työ painaa jo nyt ihan kiitettävästi. Kyllä minä sitten kylminä talvipäivinä kiitän.

Kuten kuvista voi huomata harmaa väri on tullut elämääni rytinällä. Pyörittelin Kerässä myöskin keltaisia keriä, mutta eivät olleet minun keltaistani, joka on siis kirkkaankeltainen. Sieltä olisi saanut sinapinkeltaisia.

Nyt pitää palata Neiti Marplen ihmeelliseen maailmaan ja kaulaliinan tekoon...

p.s. Kommentoikaa ihmiset rohkeasti, olisi kiva kuulla teidänkin ajatuksia!

Hyvää viikonalkua!

Neulepuikot heiluivat

Eilen illalla minuun iski neuloosi. 

Pitkän temppuilun, purkamisen, monen kertaisen uudelleen neulomisen ja ohjeen muokkaamisen jälkeen kädet olivat tyhjät. Lankaakin oli vielä jäljellä. Joten neuloin melkein yhdeltä istumalta vielä lapasetkin. 

Tässä nämä taistelukumppanini ovat. Onneksi on Äityliinin neulojan hätäpuhelinpalvelu(= Äityliini siis suomentaa kirjalliset ohjeet minulle). Nämä puhelut toistuvat usein neuloosin iskiessä, varsinkin jos koitan tehdä ohjeen mukaan. Se ei ole luonteeni omaista. Siis se ohjeen mukaan tekeminen. 

Yhden istuman lapaset. 

Eivät vaatineet yhtään puhelua neulojan hätäpuhelimeen.

Lankana näissä Yhden-istuman-lapasissa ja Taistelukumppani-villasukissa on Filo Blu Clara, 

jota ostin huimaan 1€ hintaan per kerä Tavaratorilta.

Kävin myös Taitokorttelin Wanhan kaupungin päivässä ystäväiseni kanssa. Tällä kertaa ei tullut ostettua mitään, vaikka kävimme lempiliikkeessäni Sarustiikassa (sarustiikka.fi). Joimme kahvit kera kahvileipien ja nautimme ampiaisten seurasta.

Taitobussin kyljessä paperinarusta tehtyjä kransseja. 

Ihanat värit!

Uusia tuulia

Uudet tuulet puhalsivat eteiseemme. Hankimme liukuovikomeron, entisen naulakko/kenkä/takkikaaoksen tilalle, ja a'vot kuinka siisteytyi tuokin nurkka. Olen todella tyytyväinen! Kuvakulma on outo, koska eteinen on niin kapea. Tämä oli ainut kohta josta sain jonkinmoisen kuvan aikaiseksi.

Harmikseni en muistanut ottaa ennen-kuvaa ollenkaan!

Erehdyin eilen "kiellettyyn" maahan. Tiimariin. Sieltä tulikin roppakaupalla löytöjä, kaikki puoleen hintaan. 

 Lahjanarua, myöhempiin tarpeisiin ja kuinka somaa se on.

 Askarteluhuopaa ja muistikirja. Näillekin on jo käyttö tiedossa.

Siistein matkalaukun osoitekortti!

Tipon (kuten mummini sanoo) keltainen metallilankakori. Keltainen on jotenkin hyökännyt elämääni salakavalasti. Ennen en voinut sietää keltaista, nyt jo katselin keltaisia vaatteitakin(!)

 Hienoin koskaan näkemäni tiskiharja, ostettavahan se oli. Löytyi Carlsonilta.

 Paksua kangasta oleva kangaskassi Suomalaisesta kirjakaupasta. Sopii kirjahullulle kuin nenä päähän. 

Kävin siis testaamassa mieleni lujuutta kirjakaupassa, kirjanostolakosta huolimatta. Pysyin lujana. (Se varmaan auttoi kun en käynyt varsinaisella kirjapuolella, vaan toimistotarvikkeissa...)

Tänään menen ystäväni kanssa Taitokorttelin Wanhan kaupungin päivä-tapahtumaan. Sieltä varmaankin tulee kuvia myöhemmin. 

Hyvää lauantaita kaikille!

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3927923/?claim=5w8hhw2bvc3">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Bloglovinia varten

Kirppareilta

Aikaa on vierähtänyt työn merkeissä. Ja nyt haluankin muutamia kirpparilöytöjä esitellä. 

 Yleensä en ole punoskorien ystävä, vaan nyt taitaa olla uusi hullaantuminen koettu. Koriin aion laittaa lanka-aarteitani, edellinen (sekin punoskori!) tursuaa jo ylitse.

 Syksy tulee, nyt saa ilman oudoksuvia katseita polttaa kynttilöitä.

 Suklaan ja kaakaon tuoksuinen kynttilä, kuinka olisinkaan voinut vastustaa.

 Tiedän, että Äityliini tulee hullaantumaan tähän enkeliin.

 Syksyn värinen olkalaukku, näitäkään kun ei vielä kovin montaa kymmentä onneksi olekaan...

 Alla olevia pieniä lasipulloja ostin kaksinkappalein. Ovat hieman rusehtavaa lasia ja kovin somia. Olen hullaantunut 

ruskeaan lasiin.

Kirjoja ei tällä kertaa tullut yhtään kappaletta. Olen kirjan ostolakossa, noh sanotaan vaikka kaksi viikkoa. Jos löytyy Agatha Christien kirjoja joita minulla ei vielä ole, niitä saa ostaa. Mie keräilen niitä. Katsotaan miten tässä käy.

Meillä täällä Joensuussa on muutamia kirppareita ja kaksi niistä on yli kaiken. Tai minä ainakin koluan niitä tasaiseen tahtiin. 

Miehekkeeni ei ole aina ihan yhtä mieltä aarteitteni ihanuudesta, eikä etenkään niiden tarpeellisuudesta...Mutta innokkaasti minäkin olen koluamassa omaa kirpparipöytää varten kaappien perukoita. Meillä tavaroilla tuntuu olevan oma elinkaarensa, kun aika näyttää ne joutavat kiertoon. Toisen romu on toisen aarre. Romuhiiri.