Aikaa on vierähtänyt työn merkeissä. Ja nyt haluankin muutamia kirpparilöytöjä esitellä.
Yleensä en ole punoskorien ystävä, vaan nyt taitaa olla uusi hullaantuminen koettu. Koriin aion laittaa lanka-aarteitani, edellinen (sekin punoskori!) tursuaa jo ylitse.
Syksy tulee, nyt saa ilman oudoksuvia katseita polttaa kynttilöitä.
Suklaan ja kaakaon tuoksuinen kynttilä, kuinka olisinkaan voinut vastustaa.
Tiedän, että Äityliini tulee hullaantumaan tähän enkeliin.
Syksyn värinen olkalaukku, näitäkään kun ei vielä kovin montaa kymmentä onneksi olekaan...
Alla olevia pieniä lasipulloja ostin kaksinkappalein. Ovat hieman rusehtavaa lasia ja kovin somia. Olen hullaantunut
ruskeaan lasiin.
Kirjoja ei tällä kertaa tullut yhtään kappaletta. Olen kirjan ostolakossa, noh sanotaan vaikka kaksi viikkoa. Jos löytyy Agatha Christien kirjoja joita minulla ei vielä ole, niitä saa ostaa. Mie keräilen niitä. Katsotaan miten tässä käy.
Meillä täällä Joensuussa on muutamia kirppareita ja kaksi niistä on yli kaiken. Tai minä ainakin koluan niitä tasaiseen tahtiin.
Miehekkeeni ei ole aina ihan yhtä mieltä aarteitteni ihanuudesta, eikä etenkään niiden tarpeellisuudesta...Mutta innokkaasti minäkin olen koluamassa omaa kirpparipöytää varten kaappien perukoita. Meillä tavaroilla tuntuu olevan oma elinkaarensa, kun aika näyttää ne joutavat kiertoon. Toisen romu on toisen aarre. Romuhiiri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti