Syksy on täällä, mielen päällä!
Minä tykkään.
Poltan kynttilöitä ja haaveilen kollaavani sisustusvalot vintiltä.
Neulon isoa, paksua ja villaista torkkupeittoa, juon kuumaa piparminttuteetä ja nautin olostani!
Ostin meille kotiin syyskukkia,
ne huutelivat kovasti kaupassa nimeäni, joten pääsivät mukaan.
Ja Äityliiniltä saatu maitotonkkakin pääsi heti toimintaan mukaan.
Maitotonkan kansi on kiinni isoisoäitini Hildan narunykerrelmällä. Hänellä oli tapana merkata tavaroitaan vanhainkodissa nykerrelmillä. Kuinka ihana tapa! Minulle periytyneistä emalisesta mittakannusta, vanhan lipaston avaimesta ja maitontonkasta olen nykerrelmän löytänyt.
Kaitaliina on löytö marketista.
Uusin löytöni kirjakaupan tarjonnasta ja vielä ale-hintaan. Nyt ei tarvitse ehkä niin paljoa soitella neulojanhätäpuhelimeen. Tosin jos vanhat merkit ja ohjeiden lukutaitoni ovat säilyneet samana, ei hätäpuheluistakaan luovuta.
Syksyn väri. Turkoosi. Maailma on täynnä värejä ja minun silmäni löytävät aina turkoosin. Ja keltaisen.
Syysiltojen iloja.
Ihmeellistä kyllä, taloudestamme löytyy kaksi tyhjää laatikkoa. Vielä. Ainakin tällä hetkellä. Kortin tekijä on Nicoletta Beccoli. Kortti sykähdytti minua kovin.
Fimo-massaa ostin Kätevästä kädestä. Aion tehdä näistä ainakin nappeja ja rintanappien koristeita.
Rintanappien taustoja, myöskin Kätevästä kädestä.
Nämä ihanuudet ovat myöskin tulossa rintanappeihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti